Mikä on kääntämisen tila? KäTu2019-symposiumin herättämiä ajatuksia

Joka vuosi Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi, tuttavallisemmin KäTu, tuo yhteen käännöstieteen uusimmista tuulista kiinnostuneita tutkijoita, kääntäjiä ja tulkkeja. Tapahtuma järjestetään vuorovuosina kussakin kääntämistä opettavassa suomalaisessa yliopistossa, ja tänä vuonna järjestyksessään 17. symposiumin järjestäjänä oli Tampereen yliopisto.

Huhtikuun 12. ja 13. päivänä pidetyn symposiumin teemana oli kääntämisen tilat. Kahteen päivään mahtui noin 50 esitelmää, työpajoja, posteriesittelyjä sekä kaksi mielenkiintoista plenaariluentoa, jotka pitivät professori Maureen Ehrensberger-Dow Sveitsin ZHAW-korkeakoulusta sekä Tampereen yliopistossa apulaisprofessorina toimiva Johannes Riquet.

Allekirjoittaneille luolalaisille KäTu on tullut vuosien varrella hyvin tutuksi oman tutkimuksen esittelyfoorumina ja tutkijakollegojen kohtaamispaikkana. Nyt meille tarjoutui ensi kertaa tilaisuus tutustua tapahtumaan sponsorin näkökulmasta, sillä Luola Consulting oli osaltaan tukemassa KäTun järjestämistä ja esittäytyi symposiumissa omalla ständillään. Tämänvuotinen teema tuntui meistä erityisen ajankohtaiselta: Luolan toimintaperiaatteiden taustalla on vahva halu tuottaa laadukkaiden kielipalvelujen lisäksi myös tiloja, joissa kääntäjät voivat paitsi työskennellä myös muodostaa yhteisöjä. Tämän vuoksi esimerkiksi käännösalan tilan pohtiminen palveluluokittelujen tai organisaatioergonomian valossa tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia.

Ehrensberger-Dow toi plenaarissaan Ergonomics matters in translation and interpreting ilmi sen, miten ihmisen kognitiossa ei ole kyse ainoastaan sisäisistä prosesseista vaan henkilöiden fyysisistä ja sosiaalisista olosuhteista. Vaikuttamalla omaan työympäristöönsä pystyy monella tavalla vaikuttamaan myös tuottavuuteen ja työhyvinvointiin yleisemminkin. Ehrensberger-Dow puhui ergonomiasta perinteisten fyysisten olosuhteiden lisäksi myös sosiaalisella ja organisaation tasolla. Hänen tutkimusryhmänsä työstä kääntäjien ergonomian parissa voit lukea lisää täällä.

Kääntäjän hahmo nähdään usein karikatyyrimäisesti yksin kammiossaan puurtavana itsensä työllistäjänä, eikä mielikuva ole aina aivan tuulesta temmattu: monet suuret yritykset ovat jo aikoja sitten ulkoistaneet omat sisäiset käännöspalvelunsa, ja nykyisten käännöstoimistojen palkkalistoilla on vain harvoja in-house-kääntäjiä, minkä vuoksi kääntäjät toimivat useimmiten yksityisyrittäjinä. Tällä on väkisinkin ollut vaikutuksensa kääntäjien yhteisöllisyyden vähenemiseen. Moni kääntäjä on toki luonut omat yhteistyöverkostonsa, ja suuri osa käyttää erilaisia kääntäjille suunnattuja yhteisöpalveluja (mieleen tulevat heti ainakin Translat-sähköpostilista sekä Käännösratkaisuja ammattikääntäjille -Facebook-ryhmä), mutta ne eivät useinkaan riitä kattamaan ihmisen yhteisöllisyyden tarvetta. Vahvan tukiverkoston olemassaolo olisi kuitenkin tärkeää, sillä tutkimukset osoittavat yhteisöllisyyden tunteen muun muassa pidentävän työuria ja vähentävän sairauspäiviä. Työssään hyvin viihtyvät tekevät myös laadukkaampaa jälkeä, jolloin asiakkaat pysyvät tyytyväisinä. Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan tekemiseensä ja hallita omia töitään puolestaan lisäävät tuottavuutta. [1]

Ensimmäisessä blogikirjoituksessamme kerroimme, että Luola Consulting haluaa luoda työyhteisön, jossa on hyvä työskennellä ja toimia arvoa ja merkitystä luovalla tavalla. Luola on ottanut tehtäväkseen uudistaa kielipalvelujen kenttää luomalla työskentelymalleja, jotka mahdollistavat aiempaa yhteisöllisempää toimintakulttuuria mutta silti antavat kääntäjälle vapauden vaikuttaa omaan työhönsä. Tohtorikoulutettava Pia Salo (Turun yliopisto) piti KäTussa kääntäjäopiskelijoiden ammatti-identiteetin muodostumista käsittelevän esityksen, jossa mainittiin, että tulevat kääntäjät näkevät mahdollisuuden vaikuttaa oman työn sisältöön tärkeänä osana omaa työuraa. Yksinyrittäjyys tarjoaa luonnollisesti tämän mahdollisuuden, mutta Luolassa uskomme, että yksilön vapauden ja yhteisöllisyyden parhaat puolet on myös mahdollista yhdistää. Teknisesti tämä on linjattu ja huomioitu jo yhtiöjärjestyksessä Luolaa perustettaessa, ja käytännön toteutus tulee olemaan tulevien vuosien projekti. Tämän prosessin etenemisestä kerromme varmasti lisää tulevissa blogikirjoituksissamme.

Uudenlaisille käytänteille tuntuisi olevan tilausta muutenkin: esimerkiksi Minna Kujamäki Itä-Suomen yliopistosta kysyi KäTu-esityksessään, millaisin kriteerein kääntäminen olisi määriteltävissä selkeästi palveluteollisuutena. Käännösalalle luonteenomaista on jo pitkään ollut tietty sekä palvelutuotteiden että asiakassuhteiden häilyvyys, joten alalla toimivien olisi hyvä tehdä selväksi niin itselleen kuin asiakkailleen, mitä he kääntäjinä tosiasiassa myyvät. Luolassa palveluntuottajan roolin omaksuminen on itsestäänselvyys: esimerkiksi nettisivuillemme on piakkoin tulossa ostajan opas, jossa avaamme työskentelyprosessimme ja palvelurakenteemme asiakkaille. Ydinarvoksemme kirjattu avoimuus takaa, että asiakkaamme tietävät aina, millaista palvelua ovat ostamassa.

KäTusta on muodostunut jokakeväinen perinne, jonka mielenkiintoisia esityksiä ja ainutlaatuista ilmapiiriä alkaa odottaa jo kauan ennen itse tapahtumaa. Tapahtuma tuo kerran vuodessa kielialan asiantuntijat ja tutkijat samaan tilaan, ja tämänkaltaista yhteisöllisyyttä haluamme ehdottomasti vaalia myös päivittäisessä toiminnassamme. Luola on mukana symposiumissa varmasti tulevinakin vuosina, sillä yrityksen juuret löytyvät akateemisesta maailmasta. Hyödynnämme toiminnassamme myös tutkimustietoa ja seuraamme tarkasti muun muassa käännösteknologian kehittymistä. Yhteistyö eri yliopistojen kanssa on Luolan suunnitelmissa, ja aiomme tulevaisuudessa tarjota harjoittelupaikkoja tuleville kääntäjille. Meille kääntämisen tila näyttäytyy ennen kaikkea positiivisessa valossa.

– Turo ja Laura

[1] Manka, Marja-Liisa & Larjovuori, Riitta-Liisa, 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen – opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen.
http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/Yhteis%C3%B6llisyydell%C3%A4_netti_sivutettu.pdf  

One Reply to “Mikä on kääntämisen tila? KäTu2019-symposiumin herättämiä ajatuksia”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *