Puolivälin tunnelmia

Heinäkuu on ehtinyt jo puoliväliin ja niin on harjoittelukin. Onkin siis sopiva hetki kertoa vähän, miten harjoittelu on tähän mennessä sujunut ja millaisia ajatuksia se on herättänyt.

Ensimmäisinä viikkoina pääni täyttyi uudesta tiedosta, laitteiden ja ohjelmien opettelusta ja ylipäätään uuden päivärytmin sisäistämisestä. Päivän jälkeen olo oli uupunut mutta innostunut kaiken uuden oppimisesta. Nyt kun työtavat ovat tulleet tutuksi, olen saanut lisää itsevarmuutta kääntämiseen ja myös käännösnopeuteni on alkanut pikkuhiljaa kasvamaan.

Harjoittelun aikana olen päässyt kääntämään paljon erilaisia tekstejä: muun muassa koulutusmateriaalia, huolto-oppaita, tuotekortteja, blogitekstejä ja erilaisia raportteja. Aamulla saatan kääntää luovaa markkinointitekstiä ja iltapäivällä teknisen laitteen huolto-opasta. Monipuolisuus ja vaihtelu onkin ollut yksi parhaimmista asioista harjoittelussa ja se on myös kääntämisen suola – mielenkiinto pysyy yllä, eri alojen tietämys kasvaa ja oma ilmaisukyky paranee käännös käännökseltä.

Harjoittelun aikana olen ymmärtänyt yhä paremmin käännösprosessin monivaiheisuuden. Kääntäminen ei ole vain tekstin muuttamista pala palalta kielestä toiseen, vaan siihen kuuluu tutustumista rinnakkaisteksteihin ja asiakkaan ilmaisutyyliin. Harjoittelun aikana käännösprosessini on vakiintunut niin, että tutustun käännettävään tekstiin ja rinnakkaisteksteihin samalla kun teen raakakäännöksen ja selvitän lähtötekstin termit. Kun olen saanut kaiken oleellisen käännökseen, muokkaan ja sujuvoitan sitä. Lopuksi oikoluen käännöksen ja teen laaduntarkistuksen käännösohjelmalla. Tämän jälkeen mentorini lukee käännökseni ja antaa siitä palautetta. Hänen ehdotustensa perusteella teen vielä lopulliset muutokset ennen kuin lähetän valmiin käännöksen asiakkaalle. Mentorilta saamani palaute onkin ollut yksi arvokkaimmista asioista harjoittelun aikana, sillä sen avulla olen oivaltanut uusia käännösratkaisuja ja parantanut ilmaisuani.

Ennen harjoittelua käännösalan työtilanne hieman arvelutti, ja pohdin, riittääkö alalla töitä ja millaisella palkalla. Harjoittelun aikana olen kuitenkin huomannut, että töitä kyllä riittää. Kysymys on ennemminkin töiden löytämisestä. Aloittelevan kääntäjän voi olla hankala päästä uralla alkuun, jos käännöskokemusta ei ole kertynyt paljoa. Siksi onkin järkevää jo opiskeluaikana pitää kirjaa siitä, minkä alan tekstejä on kääntänyt ja kuinka paljon, jotta tarvittaessa on näyttöä omasta osaamisesta ja kokemuksesta.

Harjoittelu on ollut tähän mennessä arvokkain ja opettavaisin kokemukseni kääntäjänä. Luolassa olen kokenut kääntäjän ammattiin usein liitetyn vapauden, mutta samalla työyhteisön voiman. On mukavaa, kun ei tarvitse puurtaa yksin ja työkavereilta voi kysellä käännösratkaisuja, pyytää oikolukua ja koota vaikka palapelin lounastauon lomassa.