Viimeisimpänä Luolan perustajajäsenistä esittäytyy Turo Rautaoja. Kannattaa lukea myös aiemmat Lauran, Samin ja Helin kirjoittamat jutut.
Kirjoitin lukioaikoina pohdintoja päiväkirjaani: ”Kielet soivat.” Se oli suuri rakkaudentunnustus pojanklopilta, joka tuohon aikaan ajatteli elävänsä musiikille ja joka vuosituhannen vaihduttua sitten lähtikin rinta rottingilla Sibelius-Akatemiaan musiikinteoriaa opiskelemaan. Ajatukset ammattimuusikkoudesta karisivat hiljalleen seuraavien vuosien aikana, mutta samalla kiinnostus kieliin alkoi uudelleen vahvistua. Laivaston Soittokunnassa suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen jäin vuonna 2005 Turkuun opiskelemaan englannin kääntämistä ja tulkkausta. Valinta tuntui oikealta alusta asti, ja pian päivät täyttyivät englannin, suomen, ranskan ja yleisen kielitieteen opiskelusta. Lisäksi sivuaineenani oli North American Studies ja harrastuksena saksan kieli.
Sain kandin paperit ulos kahden ja puolen vuoden jälkeen ja perustin saman tien oman toiminimen, Translaturan. Kun maisteriopinnot alkoivat olla loppusuoralla, aloin pohtia, miten saisin kansainvälistymiskokemusta. Tutkin eri vaihtoehtoja ja vuonna 2009 päädyin Berliiniin opiskelemaan brittitutkimusta – kuinkas muutenkaan. Humboldtin yliopiston Großbritannien Zentrumissa pääsin tutustumaan 18:sta eri maasta tulleisiin opiskelijoihin, nauttimaan huippuopetuksesta (opetusohjelmaan kuului mm. hiljattain Booker-palkinnon voittaneen Bernardine Evariston kirjoitustyöpaja), opiskelemaan englanniksi ja treenaamaan saksaa. Tämän lisäksi sain viettää ohjelman puitteissa reilut kolme kuukautta Englannissa Cheltenhamin kirjallisuusfestivaaleilla harjoittelijana. Opiskelujen ohessa viimeistelin graduni Turkuun ja tein samaan syssyyn toisen Berliiniin ja valmistuin näin maisteriksi vuosina 2010 ja 2011.
Tutkimusmoodi jäi päälle. Kun palasin Suomeen kesän kynnyksellä 2011, kypsyttelin jo ajatusta jatko-opinnoista. Elätin itseni vuoden verran toiminimeni turvin kääntäen pääasiassa erilaisia IT-, merenkulku- ja autoalan tekstejä, minkä jälkeen sain jalan yliopiston oven väliin ja aloin valmistella väitöskirjaa erilaisten työnimikkeiden puitteissa, muun muassa opintosuunnittelijana ja myöhemmin yliopisto-opettajana – samalla myös käännöstöitä jatkaen. Aluksi tutkimuksen ideana oli luoda katsaus Suomessa käännettyihin musiikkikirjoihin, mutta pian huomioni kiinnittyi erityisesti Sibeliusta käsitteleviin kirjoihin, joita oli ilmestynyt suomeksi käännettynä toistakymmentä. Aloin kartoittaa suomalaiskansallisen Sibelius-narratiivin muotoutumista käännösten näkökulmasta, ja sillä tiellä olen oikeastaan edelleen. Esitarkastukseen kirjan olisi tarkoitus edetä ensi kevään aikana.
Suomalaisen yliopistolaitoksen laihat vuodet saivat minut miettimään, mitä haluaisin elämälläni tehdä. Samaan jatko-opiskelijapoppooseen kuulunut Laura tuli omien pohdintojensa jälkeen kysyneeksi, olisinko halukas lähtemään mukaan uuteen käännösfirmaan. Vaikka asiaa tulikin pohdittua melko pitkän aikaa, vastaus oli lopulta selvä: halusin päästä mukaan samanhenkisten ihmisten porukkaan, joka halusi tehdä hommia tosissaan muttei ryppyotsaisesti ja oli innostunut kehittämään, ehkä jopa ravistelemaan, alaa. Translatura tuli kuopattua, mutta kohta vuoden ajan olen saanut tulla Luolaan mukavien ihmisten pariin puurtamaan erilaisten mielenkiintoisten tekstien parissa, suunnittelemaan tulevaa (juomaan kahvia) sekä kuulemaan ja jakamaan päivän taatusti huonoimmat jutut. Kielet soivat edelleen.
Luolalla on suuret suunnitelmat mutta viileät hermot. Kasvumme tapahtuu maltillisesti ja hallitusti, mutta tavoitteet ovat korkealla. Tähän mennessä kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan: Olemme olleet täystyöllistettyjä käytännössä ensimmäisestä päivästä alkaen. Olemme onnistuneet hankkimaan uusia asiakkaita ja päässeet hyötymään toistemme erikoisalaosaamisesta ja useamman hengen käännöstoimiston joukkovoimasta. Ja erityisesti hienoa on ollut, että olemme ihanteidemme mukaisesti voineet toimia asiakkaidemme kumppaneina ja tarjota heille asiantuntemustamme. Ensi vuoden puolella onkin aika kääntää uusi sivu Luolan tarinassa, sillä luvassa on muun muassa ensimmäinen rekrytointi ja harjoittelijan hankkiminen. Uudet toimistotilatkin ovat jo etsinnässä. Tätä tarinaa kelpaa seurata ulkopuolistenkin.